”Etsitään keinot, joilla saadaan kaikki huoltajat liikkumaan lastensa kanssa päivittäin ja lukemaan joka päivä ääneen lapselle kirjaa.”
Kyseisessä virkkeessä on tiivistettynä useampi asia, joiden toteuttaminen ei pitäisi olla mahdotonta, mutta positiiviset seuraukset voisivat olla merkittävät ja kauaskantoiset. Jos Suomi saisi omaksuttua kyseisen virkkeen sisällön yhdeksi tulevaisuuden visioistaan, taloudelliset säästöt olisivat kokonaisuudessaan pitkällä aikavälillä miljardeja. Mitä kaikkea hyvää siis tuohon kokonaisuuteen sisältyy?
Sekä lasten että aikuisten pitäisi liikkua enemmän. Liikkumisen määrä on vähentynyt jo vuosikymmenten ajan, mikä näkyy monenlaisina ongelmina sekä lasten että aikuisten arjessa. Jos lasten huoltajat saataisiin liikkumaan päivittäin lasten kanssa, paranisi sekä huoltajien oma kunto että lapset oppisivat liikunnallisen elämäntavan.
Tutkimusten mukaan lasten säännöllinen liikkuminen vähentää huomattavasti masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet huolestuttavan nopeasti, joten kaikki keinot tilanteen korjaamiseksi olisi tärkeää saada käyttöön. Varhaisessa lapsuudessa opittu positiivinen suhtautuminen liikuntaan nostaa suurella todennäköisyydellä vapaaehtoisen liikunnan harrastamisen määrää nuoruudessa ja myöhemmin aikuisena. Liikunnalla on selvä yhteys myös aikuisilla parempaan mielenterveyteen.
Aikuisten fyysinen suorituskyky on heikentynyt jatkuvasti. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa suuri osa 50-vuotiaista on niin heikossa kunnossa fyysisesti, että perusarjesta selviäminen on vaikeaa. Jos huoltajat saataisiin liikkeelle päivittäin lastensa kanssa, olisi varsin helppoa ennustaa, että kunto ei tulisi heikkenemään siihen tahtiin mitä tällä hetkellä on arvioitu.
Liikkumisen lisäksi kokonaisuudessa korostetaan lukemisen merkitystä. Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että ääneen kirjojen lukemisesta on monia merkittäviä hyötyjä lapselle. Luku- ja kirjoitustaidon parempien oppimisedellytysten lisäksi ääneen lukeminen parantaa esimerkiksi sanavarastoa, asioiden hahmotuskykyä, empatiaa, luovuutta ja matemaattisia taitoja. Lisäksi lapsen ja huoltajan välille kehittyy läheisempi suhde.
Lukuinto on Suomessa laskenut huolestuttavaan tahtiin, joten olisi tärkeä löytää keinoja lukuharrastuksen lisäämiseen. Jos lapsi oppii jo nuorena kuuntelemaan kirjojen tarinoita, tulee hänestä todennäköisesti vanhempana aktiivisempi lukija. Lisäksi äänen lukeminen lisää perheiden sisällä keskustelemista, joten ääneen lukemista ei kannattaisi lopettaa heti lapsen opittua itse lukemaan.
Lyhyesti voidaan siis todeta, että sekä liikkumisen että lukemisen lisääntyminen perheiden arjessa olisi suurella todennäköisyydellä merkittävä avain monien hankalien ongelmien ratkomisessa. Mitä sitten yhteiskunta voisi tehdä, jotta liikkumien ja lukeminen lisääntyisi?
Kaikki lähtee liikkeelle varhaisesta lapsuudesta ja perheiden arjesta. Koulussa kyseisiä asioita ei pystytä opettamaan, jos kotona ei osata opettaa positiivista suhtautumista liikkumiseen ja lukemiseen. Suomalainen neuvolajärjestelmä on yksi kanava, jonka kautta toimivia tapoja olisi mahdollista saada opetettua perheille. Esimerkiksi Lukukeskuksen neuvoloiden kanssa yhteistyössä toteuttama Lukulahja lapselle -ohjelma on ollut lupaava kokeilu, josta saatua tietoa voisi hyödyntää, kun etsitään keinoja lukemisen lisäämiseen. Samalla tavalla neuvolajärjestelmässä olisi mahdollista jakaa tietoa millaista liikuntaa on mahdollista harrastaa yhdessä lapsen kanssa.
Suomalainen kirjastojärjestelmä on valmiina oleva palvelu, joka mahdollistaa hyvin edullisen lukemisen kaikille suomalaisille. On tärkeää kehittää kirjastoja edelleen ja varmistaa, että palvelut ovat saatavilla riittävällä tasolla kaikkialla Suomessa esimerkiksi kirjastoauton muodossa. Kirjastojen käyttö on valitettavasti vähentynyt samaan tahtiin lukemisen kanssa.
Jonkinlaista positiivista propagandaa täytyisi alkaa harjoittamaan valtiojohtoisesti, jotta ihmiset saataisiin uskomaan, että kirjastojen käyttö, lukeminen sekä päivittäinen liikkuminen ovat heille erittäin hyödyllinen valinta. Propagandaa voisi levittää esimerkiksi Ylen kautta. Luulisi sosiaalisen median vaikuttajienkin lähtevän jakamaan lukemisen ja liikkumisen ilosanomaa rahaa vastaan, vaikka tiedon mennessä perille ihmiset vähentäisivätkin sosiaalisen median käyttöä.
Olisiko Suomessa riittävästi sopivia liikuntapaikkoja, jos kaikki perheet alkaisivat päivittäin liikkumaan? Voi hyvin olla, että varsinkin taajamissa olisi turhan paljon ruuhkaa. Yhteiskunta saattaisi joutua investoimaan lähiliikuntapaikkoihin merkittävästikin. Olisi tärkeää selvittää millainen liikunta olisi houkuttelevaa ja mitkä olisivat kustannustehokkaimpia liikuntamuotoja. Käytännössä pitäisi selvittää kuinka paljon tulisi minkäkin liikuntapaikan rakentamisessa hintaa yksittäiselle liikuntakerralle, kun huomioidaan sekä alkuinvestointi että ylläpitokulut.
Entä sitten liikunnan tapauksessa urheiluseurojen rooli? Urheiluseuroissa tehdään tällä hetkellä paljon hyvää vapaaehtoistyötä. Ohjatussa urheilussa on kuitenkin vuosimaksut nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, joten yhä suurempi osa harrastuksista karkaa tavallisen kuluttajan ulottumattomiin. Ei ole realistista ajatella, että urheiluseurat tai muut kolmannen sektorin toimijat liikuttaisivat kaikkia Suomen lapsia päivittäin. Asennoitumista olisi mielestäni tärkeää saada siirrettyä siihen suuntaan, että huoltajilla on vastuu saada lapsensa liikkumaan päivittäin.
Urheiluseurat olisivat varmasti tyytyväisiä, kun suuremmalla osalla toimintaan tulevista olisi urheiluharrastusta tukemassa liikunnallinen elämäntapa. Aktiivinen arjen liikkuminen mahdollistaisi paremman kehittymisen ohjatuissa harjoituksissa, jotka olisivat vain pieni osa nuoren kokonaisliikunnan määrästä.
Ei ole järkevää luoda mielikuvaa, että liikunnan ja lukemisen harrastaminen olisi toisiltaan pois. Uskon ennemminkin niiden tukevan toisiaan. Vaikka ehdotetussa muotoilussa on jyrkästi linjattu, että likuntaa ja lukemista pitäisi olla päivittäin, olisi hyödyt mittavia, jos niitä tehtäsiin edes muutamia kertoja viikossa. Molemmat ovat lisäksi luonteeltaan sellaisia asioita, joihin liittyvä elämäntapa on tärkeää oppia lapsuudessa huoltajien aktiivisen roolin kautta. Siksi olisikin erittäin tärkeää etsiä keinot, joilla saataisiin huoltajat muutaman kerran viikossa sekä liikkumaan lastensa kanssa että lukemaan lapsille kirjaa ääneen.
Mikko Viitamaa, 050 4868315
Linkkejä tutkimuksiin tai artikkeleihin tutkimuksista:
https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi/
https://lukukeskus.fi/news/neuvolasta-kirjalahja-kaikille-vauvoille/
Viimeisimmät kommentit
Arkistot
Kategoriat
Meta
Meta
About us
Contact Us